Miksi tapahtumalipunmyyntiä ei osata tehdä helpoksi? Kävin helmikuussa viikon sisään kahdessa tapahtumassa, johon tarvitsin pääsylipun. 90-luvulla keräilin leffalippuja, koska se oli siistiä. Nykyisin haluaisin lähinnä päästä lippujen kanssa mahdollisimman vähällä vaivalla, jonka lisäksi tapahtumajärjestäjää varmasti kiinnostaa lipun aitous. Miksi asiat on monesti tehty niin hankalaksi? Talviklassikkoa varten jouduin printtaamaan lipun itse A4:lle ja toimintaohjeiden mukaan vain kokonainen A4-kokoinen tuloste kelpaa. Halusin tottakai käyttää mustetta myös printatakseni ton mainoksen. Turhaa ostettiin Rassen kanssa 2 lippua, kun turvatarkastuksessa tyydyttiin viivakoodin lukemisen sijaan repimään papereista kulmat pois. TPS-HPK-peliin sain oikein hienon ja kalliin näköisen Lippupalvelun myyntipisteessä printatun lipun. On hologrammia, kallista paperia ja revittävä tarkastuspala. Tällä kertaa kuitenkin ovella luettiin lipusta viivakoodi, eli…